minä minä minä itse – jag jag jag själv…

9 06 2010

Mitä voisi kirjoittaa blogiin jota kukaan ei lue tai kirjoita?

Tänään tai itseasiassa pari viimeistä viikkoa on sujunut ihan vain oman itseni miettimisessä. Kovasti on sairaalan kipupolilla tehdyt hoidot vieneet voimia. Tällä viikolla meni helpommin kuin viime viikolla ja ensi viikolla tulee olemaan hurjempaa kuin kolmena viime viikkoina yhteensä.. Luulisin..

Mulla on ollut jokaisena päivänä sairaalassa mukana sekä kirjoitusvälineet että kirja. Sanaakaa en siellä ole saanut kirjoitettua ja vain muutaman sanan luettua. Jokaisen puudutuksen jälkeen olen nukkunut ne tunnit mitä olen sairaalassa joutunut olemaan. Ja jatkanut sitten unia kotona. Yhdessä puudutuksen mukana annetuista lääkkeistä on kuulemma jotain sellaista ainetta joka nukuttaa kocasti. Totta! On nukuttanut, mutta minä en ole uskaltanut kysyä mitä moinen lääke mahtaa sisältää. Oletan että tällä kertaa on parempi olla tietämättä.

Niin siis ens tiistaina sitten kun menen aamusta sairaalaan toi mun paskempi käsi pingoitetaan jotenkin, en tiiä miten, ylöspäin. Siihen laitetaan verenpaineremmi joka kiristetään niin kireelle ettei kädessä enää kierrä veri. Molempiin käsiin laitetaan kanyylit. Paskempaan käteen siks, että siitä laitetaan lääke, joka pitäis auttaa noihin Crps kipuihin ja vasempaan käteen kanyyli josta laitetaan hoidon takia tarvittavat kipulääkkeet. Ottaa kuulemma sen verran kipeetä että se tulee tarpeen. Saas nähdä. Jännäksi menee.. 🙂

_____________

Vad skulle man kunna skriva i bloggen vilken ingen läser, eller skriver? (Yvonne och Pia läser -tack för det)

Sista veckor har jag inte kunnat tänka mycket annat än mig själv. Den där behandling var jag får i smärtpolikliken har tagit alla krafter jag hade kvar. Jag har fått den där bedövningen tre gånger och alla gånger har jag sovit i sjukhuset hela tiden (c. 6 timmar) jag varit där. Varje gång har jag haft papper, penna och bok med. Inte en enda ort blivit skriven och nästa like mycket -eller lite- blivit läst. En av mediciner den bedövningsspruta innehåller har sånt ämne att man bli sömniong. Jag har inte vågat fråga vilken ämne den är. Kan vara klokt att man vet inte allt.

Nästa tisdag kommer säkert att vara allt värsta av sjukhusresor. Läkarn sade att de sätter kanyl i båda händer. I högra handen den kanylen varifrån den sätter mediciner in o i vänstra handen den vart de sätter värkmediciner som kommer att behövas under behndlingen, för den kommer att ta ont.. Kan tänka det. Mitt hand ”dras” uppåt var den måste stanna typ tjugo minuter och sen bindar de fast en sån där blodtryks”remmi” och spänner den så hårt att bloden cirkulerar inte mera i handen.. Läkarn varnade mig att det kommer att ta jävligt ont och att handen kommer att kännas jätte jätte konstigt och att den kommer att bli helt röd… Få se.. Det här blir spännande 🙂

Mainokset




Äänestä suosikkiasi -Rösta ditt favorit

27 10 2009




Kirjoittaa, ei kirjoittaa… – Skriva eller inte skriva…

19 08 2009

Silloin, kun ei saa aikaiseksi mitään mitä on suunnitellut ei elämä aina ole yksinkertaista. Tämä tuli jälleen todistettua nyt kun makoilin kuumeessa. Minulla oli vanhanaikaisesti vieressäni koko ajan kynä ja vihko siltä varalta, että saisin toteutettua kirjoittamisen tarpeeni. En saanut.
Kirjoittamista kaipaan. Sitä, että sormet elävät näppäimistöllä kuin omaa elämäänsä ja sanoja löytyy sen enempää tuskastelematta. Vaikka aivot ovat täynnä asioita jotka haluaisin kirjoittaa, on kirjoittamisen kynnys tullut varsin korkeaksi. Usko omiin kykyihin siltä osin on eksynyt jonnekkin ja vielä en tiedä mistä sitä lähtisin etsimään. Yleisellä tasolla kirjoittaminen kyllä sujuu, mut kun ajattelen kirjoittavani esimerkiksi runoja, iskee epätoivo.

Miksi kirjoittaisin, kun kerran en osaa kirjoittaa sillä tavalla, että itse olisin teksteihini tyytyväinen?

Tänään ajattelin sitten, että nyt alan herättelemään uinuvaa karhua. Aloitan sillä, että vaihdan blogini pohjan, miksi, en tiedä, mutta josko se jollain tavalla saisi edes blogiin kirjoittamisen heräämään pienillä muutoksilla.

Eräs hyvä ystävä on surkutellut sitä, että runot ovat hukassa. Ajatuksissa ne kuitenkin ovat ja joskus vielä löydän uskallusta niiden tuottamiseen. Enkä ollenkaan olisi siitä niin varma, että siihen menisi edes pitkä aika. Hänelle siinä vaiheessa lähetän suuren kiitoksen siitä, että hän on jaksanut kannustaa.

Onko teillä muilla kirjoittavilla koskaan samantapaisia ongelmia?

______________________

Emellanåt när man får inget gjort man har planerat är inte livet alltid lätt. Av den sak fick jag ett påminnelse nu dessa dagar jag hade feber. Som normalt hade jag hela tiden en penna och ett häfte bredvid mig i händelse av att jag kunde genomföra mina krav skriftligen. Det blev inget.
Jag saknar att skriva. Det faktum att fingrarna lever sitt eget liv i tangetbordet och ord kan hittas utan större ängslan. Trots att hjärnan är full av saker och berättelser jag skulle vilja skriva, att skriva har blivit tröskeln till en mycket hög nivån. Jag har tappat bort tron på min egen förmåga att skriva, och jag ingen aning varifrån jag ska söka fram den.

Varför skriva när jag kan inte skriva så att att ens jag själv skulle vara nöjd med den jag skrivit?

I dag tänkte jag börja väcka upp sovande björn. Låt mig börja med den faktum att jag ändrar bloggbakgrund, varför  vet jag inte, men om det skulle blir en liten förändring, om den skulle väcka upp glädje av att skriva.

En god vän har varit orolig då jag har inte skrivit dikter. Tankar finns nog massor och nån dag hittar jag sätt att framställa dom.  Jag är inte laas säker att det skulle ens ta en lång tid tills dess. Den  dag skickar jag en stor tack till honom att han har orkat och orkar uppmuntra mig.

Har ni andra som skiver nångång likadana problemer?





Ihmiset tarvitsevat eläessään kaksi sydäntä: Pienen joka on täynnä syvää hellyyttä, ja toisen joka on terästä. -Kahlil Gibran-

26 07 2009

010Tietokone sai uuden koristeeen. Miksi koneen pitäisi näyttää tylsän harmaalta jos sitä kerran voi hieman ”koristaa”.. Tämä on leikattu saksilla, koska olin niin innokas enkä malttanut kaivaa kirurgin veistä esille. Kunhan ehdin ja saan viertaa niin teen sen uusiksi ihan kunnolla.

Datoren fick ett nytt dekorationen. Varför borde den ser tråkigt grått ut om man kan fixa den lite. Jag var lite ivrig det är därför den är klippt med sax.. En experiment bara, bätrre blir nån annan gång -hoppas jag.

Kesäloman kaksi viimeistä viikkoa lähtee käyntiin aamulla. Kovasti ei ole suunnitelmia siksi ajaksi, mutta ajattelin kyllä käyttää sen ihan vain ”itseni hoitamiseen”. Jostain syystä on jo pidempään ollut hieman vetämätön olo ja sille olisi jotain siis tehtävä. Kunhan nyt tilaamani auriko suostuisi näyttäytymään.
Tiistaina perheen miehet lentävät Frankfurtiin, mistä ovat vuokranneet auton ja ajavat sieltä sitten Prahaan. Oikein mukavalta tuntuu, että pääsevät jälleen yhdessä jonnekin. Viimeksi miehellä oli tytär mukana ja olivat Lontoossa. Nyt on pojan vuoro. Ja minä saan nauttia siitä kun saan olla vain toisen lapsen kanssa. Ne ovat aina arvokkaita hetkiä.

Två sista semester vecka börjar imorgon. Jag har inte planerat jätte mycket, men tänkte nog  ha en ”sköt dig själv-semestern”. Jag har varit lite kraftlös rätt så länge nu, att jag måste få nnting gjort på saken.
På tisdag ska Jussi och Aleksi flyga till Frakfurt varifrån de har hyrt ett bil och sen ska de göra till Praha. Känns riktig bra att de ska nånstans tillsammans. Sist hade ju Jussi Tia med i London. Nu är den Aleksis tur. Och jag ska njuta om det att jag får vara bara med henne. Det är alltid värdefulla stundet man får vara med ett av barnen ensam. Blir kul.

Komuutti on edistynyt hienosti. Vielä tosin menee aikaa, mutta yritän saada seuraavaan päivitykseen uuden kuvan siitä.

Jag har kommit långt med komuten. Kommer nog ta en stund ännu, men jag ska får ett nytt bild fram om den nästa gång jag ska skriva här.

Nyt lienee aika sanoa hyvää yötä – Dags för ett god natt.





Niin hiljaista – Så tyst

26 03 2009

Onpa hiljaista.

Ei soinut puhelin. Ei ketään naamakirjassa, ei ketään mesessä, ei ketään täällä. Kevät on saanut ihmiset ulkoilemaan eikä istumaan koneilla. Hienoa.

________

Vad tyst det har varit.

Ingen samtal. Ingen i Facebook, ingen i messenger och ingen här. Våren har kommit och alla är ute och inte vid datorer. Fint!