Kirjoja, kirjoja, kirjoja – Böcker, böcker, böcker…….

30 07 2011

Kun on siinä tilanteessa missä minä, että ei voi olla varma pääseekö liikkelle lainkaan, tai jos pääsee niin kuinka kauan pääsee täytyy kuitenkin yrittää täyttää päivät jotenkin mielekkäällä tavalla. Kaikista kivuista huolimatta olen jokseenkin hyvin onnistunut siinä ja vain äärinmäisen harvoin minulla tulee aika pitkäksi.

Kirjat ovat yksi todella hyvä tapa kuluttaa aikaa, ainakin silloin, kun sormet toimivat sen verran, että saa sivuja käännetyksi. Ja ellei saa niin onneksi on äänikirjat olemassa.
Minulla vain on jopa itseänikin ärsyttävä tapa. Keskeneräisiä kirjoja minulla on jokaisessa huoneessa… Yleensä kaksin tai kolmen kappalein. Eihän sitä voi ennakkoon tietää mitä juuri milläkin hetkellä haluaa lukea, vai voiko?
Minä voin ainoastaan silloin, kun kyse on kirjaston kirjoista. Nehän kuitenkin on palautettava ajallaan varsinkin, jos on lainannut jo kertaalleen lainatun kirjan ystävältä, joka on kirjastosta löytänyt jonkun ”pakko lukea”-kirjan mikä itselläni on syystä tai toisesta jäänyt löytämättä kirjaston hyllyjen kätköistä.

Parhaillaan luen kahta ystävien lainaamaa kirjaa. Onneksi niissä on eri palautuspäivä. Vaikka ei kyllä ole pelkoa, että en molempia ehtisi lukea eräpäivään mennessä, sen verran mielenkiintoisia molemmat ovat.
Toinen on nimeltään Pjongjangin akvaariot -10 vuotta Pohjois-Korean Gulagasissa ja toinen on Natascha Kampuschin 3096 päivää.

Niin täysin erilaiset, mutta vankeuttahan nuo molemmat käsittelevät.

____________________________
När man är i den situationen som jag är, att man kan inte vara säkert om man kan röra sig alls, eller i så fall hur länge man kan på något sätt måste försöka fylla dagen på ett meningsfullt sätt. Trots all smärtan jag har, har jag lyckats ganska bra. Det är jätte sällan jag har inget att göra eller ens lite långtråkigt.

Böcker är en av de riktig bra sätt att spendera min tid. Om figrarna är inte tillräckligt bra skick att jag kan vända sidan finns ju alltid ljudböcker.
Jag har bara en irriterande vana.. Ovaslutade böcker har jag i varje rum, man kan ju inte i förhand veta vad man vill läsa just den stund, elle kan man?
Jag lyckas läsa en bok i gång bara när boken är lånad a biblioteket. När allt de måste dock återlämnas i tid , särskilt om du har lånat en gång lånad bok av en vän. Bok som är  ett ”måste läsa” bok som man sjävl har en eller annan anledlning inte kunnat hitta gömda i biblioteket hyllorna.

Just nu läser jag två olika böcker som är lånad av vänner. En annan är Pyongyangs akvarier -10 år i Nord Koreas Gulagas och den andra är Natacha Kampusch 3096 dagar.

Så helt olika, men båda itu med dem i fängelset.





Päivän kauniit – Dagens vackra

22 07 2011

Jokainen päivä näkee jotain kaunista, kun vain avaa silmänsä. Tässä minun top 5 tältä päivältä.
Varje dag ser man nånting vackert, bara man tittar noga. Här är min top 5 från idag.

Simba -The King

 

 

 

 

 

 





Tauko on ohi – Pausen är slut

20 07 2011

  Kuusi viikkoa ehti kulua, ennenkuin uskaltauduin kivuiltani kiskomaan nyrkkeilyhanskat käteen. Julmetun pitkät kuusi viikkoa.

Jo treeneihin kävellessäni tiesin, että helppoa se ei tule olemaan. Koskaan ei noin pitkä tauko tee mitään hyvää oli sitten liikuntaharrastus mikä hyvänsä. Jos tauko olisi edes ollut oma valintani niin en ehkä olisi sitä niin raskaana kokenutkaan, mutta asiaan en suurenmiten voinut itse vaikuttaa ja siksi se on ollut piikkinä lihassa minulle.

Hissukseen siinä tänään sitten otettiin ja minä olin muuten ihan puhki. Ei meinannut millään jaksaa vaikka parhaani yritin. Nyt vain elän toivossa, että ensi keskiviikkona jaksaisin hieman paremmin. Olin täysin vakuuttunut siitä, että treenikipu iskisi ja kunnolla jo tänä iltana, mutta ei vielä ainakaan ole näyttäytynyt. Crps kipu kyllä palasi jalkoihin ja kunnolla heti kerrasta, mutta olihan se nyt sen väärti. Kyllähän minä tuota tekisin vaikka kaksi kertaa joka päivä jos se vain olisi mahdollista.

Tänään olisi muuten tullu turpaan, mutta coutsi hei -enää ens viikolla, et pääse yllättämään 😉

Huomenna liikkuminen onkin sitten kävelyä (kääk!) kun suuntaamme aamusta kohti Kokkolan asuntomessuja..  Eniten  minua kiinnostaa Paola Suhosen suunnittelema yksiö.

Sitä odotellessa…

___________

Det tog hela sex veckor innan jag mådde tillräckligt bra att träna igen. Och då jag tränar vill jag ta coutsi min och då blir det boxing-time !! Och jätte långa sex veckor var det. Och när pausen var inte min egen val var pausen ännu värre. Ville ju träna hela tiden, men värken gav inte möjligheten till det.

Redan när jag gick till träningen visste jag att det kommer inte vara lätt. Så där lång paus, vilken sport det än är, är inte enkelt efter pausen.

Vi tog det ganska försiktigt, men gud vad trött jag blev. Försökte min bästa, men nää-ä det bara fungerade inte. Jag var 100% säkert att jag får träningsvärk innan kvällen, men den har inte visat sig ännu. Crsp påminde mig i fötter direkt, men det var värt den. Om jag skulle kunna så sku jag helst göra den fast två gånger dagligen.

Idag var det nära att jag sku fått på käften, men det kommer inte hända nästa veckan. 😉

Imorgon blir det ingen annat som äns liknar sport på nån sätt än att gå i Karlebys bostadsmässan. Det som är mest intressant där i min åsikt är ettan designad av Paola Suhonen.

Tills dess..





Tahtoo kuvan laukun! ”Vill ha” väska!

11 08 2010

Mainitsin tänään Yvonnen blogia kommentoidessani taipumuksestani kirjoittaa listoja.
Listoja voi kirjoittaa lähes vaikka mistä ja jokaiselle listatyypille pitää olla omat vihkonsa. Mitäs se sitten tarkoittaa minunlaisellani ihmisellä?
Sitä, että käsilaukkuni painaa välillä luvattoman paljon. Johtuen juuri näistä kaikista vihkokasoista joita tapaan raahata mukani. Olen toki kokeillut pitää mukanani pelkästään sellaista pientä sievää, juuri käsilaukkuun sopivaa vihkoa, johan kirjoitan yleisiä muistiinpanojani ajatuksena, että voisin siihen päivän mittaan kirjoittaa ylös mieleen tulevia, muka pakollisia asioita, joita minun on aloitettava listaamaan. Se vaan ei niin onnistunut, kuten kuvittellin. En koskaan jaksanut illalla katso, mitä asioita olen sinne kirjoittanut ja siksi siis on varmaan monet niin tärkeät listat jäänyt kirjoittamatta.

Kyllä se siis taitaa tarkoittaa sitä, että on ostettava uusi suurempi käsilaukku.
Minä siivosin kaappeja ja tein listan kaikista laukuistani.. Niitä oli sillä hetkellä 43 kappaletta. Siinä ei ole mukana matkalaukut ym. Päätin, että käyn jokaisen laukun yksityiskohtaisesti läpi ja laitan roskiin ne mitä syystä tai toisesta en enää käytä. Pois heitin paljon… Nyt voin siis alkaa täydentämään varastoja. Kivaa! Siitä minä tykkään. Oikeasti laukkujakaan ei ole koskaan liikaa, eikä lompakoita, eikä elokuvia, eikä kyniä, eikä koruja, eikä….

Tänäään ostin yhden vihkon, 12 kynää ja yhden DVD:n. Kolmea eri laukkua katsoin..

______________

Jag skrev ett komment i Yvonnes blogg idag var jag skrev att jag gillar att skriva listor.
Man kan ju skriva listor nästan om allt och alla listor ska ha just en viss häfte. Och vad betyder det till en människa som är som jag? Det betyder det, att min handväska är tung! På grund av alla de här häften jag måste ha med mig för säkerhets skull. Förståss ha jag försökt ha bara en liten vacker häfte, sån som man helt enkelt måste ha, att man för skriva upp saker man ska komma ihåg, och skriva i den saker jag tror jag blir tvungen att skriva list om. Men det fungerade inte. Aldrig orkade jag titta på häften på kvällen och nu tror jag att många viktiga listor har inte blivit skriven.

Det måste betyda det att jag måste köpa större handväska. Jag städade skåpen och skrev lista om alla väskor min, inte reseväskor men de andra. Dom var 43 stycken. Jag gick genom dom alla riktig noga och kastade bort stora mängder… Nu kan jag börja nya då ;). Vad roligt! Man har aldrigt för många väskor, eller plånboker, eller filmer, eller pennor, eller smycken, eller…

Idag köpte jag ett häfte, 12 pennor, en DVD och tittade på tre olika handväskor..





Lintu lentää pesästään – Fågel flyger ur näste

10 08 2010

Tähän sitä on tultu.

Esikoiseni, elämäni valo, haluaa kokeilla siipiään ja on hommannnut oman asunnon.

Siitä on yli 20-vuotta, kun ensi kerran sain pitää häntä sylissäni ja yhtä pitkä aika on kulunut, että en olisi häntä jatkuvasti ajatellut.

Elämäni vahvin ihminen!
Koulukiusattu, onnettomuuteen joutunut, vammainen, ex-kihlattunsa pahoinpitelemä ja paljon muuta kaikkea ikävää hän on elämässään joutunut kokemaan. Kuitenkaan hän ei pelkää tai ole katkera mistään. Päinvastoin.
Hän on aina hymyilevä, rehellinen ja auttavainen. Toisten ihmisten hyvinvointi on hänelle hyvin tärkää.

Kaikesta huolimatta minun on annettava hänen mennä. Hänhän on alusta alkaen ollut vain lainassa minulla. Ellei hän haluaisi muuttaa omilleen olisin kovinkin huolissani.

Minusta jopa tuntuu mukavalta suunnitella hänen kanssaan yhdessä kaikkea mitä hän pieneen tulevaan kotiinsa tarvitsee ja niitä sitten hänen ilokseen ja yllätyksekseen pikkuhiljaa hankkia.
Huonekaluja ei tarvitse ostaa pienen pientä sohvapöytää lukuunottamatta, eikä kovin paljon muutakaan. Onneksi minussa on pientä hamsterin vikaa 🙂

Kuitenkin luulen, että hänen yöpyessään omassa kotonaan ensimmäisen yön, en minä nuku silmän räpäystäkään minun kotonani.

Voi rakas tyttäreni. Onnea uuden elämäsi alkuun. Olkoon kaikki suojelusenkelit mukanasi ❤

___________

Hit ha vi kommit.

Min första barn, ljuset av mitt liv, vill prova sina egna vingar och har skaffat ett lägenhet åt sig själv.

Det är över 20-år sedan jag fick henne första gång i mitt famn och lika långe att jag har inte varit en enda stund utan att tänka på henne.

Mitt livs starkaste person.
I skolan var hon moppad, varit med i olycka, handikappad, blev svårt misshandlat av ex-pojkvänn och massor med allt otrevligt har hon varit med i sitt liv. Dock allt det här är hon inte rädd eller bitter av nånting. Tvärtom.
Hon ler, är ärlig och hjälpsam. Andra människors välbefinnande är viktigt till henne.

Och jag måste låta henne gå. Jag har ju fått henne bara till lån redan från början. Om hon sku inte vilja flytta skulle jag bli jätte orolig.

Jag tycker att det är jätte kul att planera tillsammans med henne vad allt hon kommer att behöva i sitt lilla hem och sen småningom och som överraskning köpa till henne.
Möbler behöver vi inte skaffa, bara en liten soffabord och int mycket annat heller. Tack vare min liten ”hamsterfel”.

Men jag tror, då hon sover första natt i sin egen hemma kommer jag inte sova en liten stund i min hemma.

Oj kära dotter min. Ha all lycka i ditt nya liv. Alla skyddsänglar med dig ❤





Mukava mukava elämä – Trevlig trevlig liv

5 05 2010

Ajatella… Elämä tuntuu olevan mallillaan. Syömiset on hyvin hallinnassa, liikunnanilo suurempi kuin koskaan ja sanat ovat löytyneet. Olen kirjoittanut ja kirjoittanut.. Kuinka se tuntuu mukavalta 🙂

Cambrige litkut maistuu vielä suhteellisen syötäviltä. Vaikka leikkauksen jälkeen vannoin että ei enää ikinä pelkällä nestemäisellä ruoalla niin tässä sitä taas ollaan -kohta lähtee kolmas viikko käyntiin.

Myös kukat ovat aiheuttaneet iloa.. Moni kaktus puhjennut kukkaan ja yksi vielä nuppuasteella 🙂

____________

Jag har fått massor glädje av blommor inom närmaste dagar. Många kaktusar blommar ordentilig och en håller på att börja blomma.

Tänk.. Allt i livet tycks vara rätt så bra. Jag har lyckats att äta alla cambrige-soppor, fast jag tvivlade det i början. Jag sa ju efter operationen att aldrig med sån att jag äter bara  flytande mat. Och det gör jag nu, igen. Tredje veckan börjar snart. Jag har tränat massor, och fått mer glädje av den än i årtal. Och jag skriver och skiver.. Hur bra kan det kännas!!





Otti päästä – Tog på…

21 04 2010

Tänään se sitten tapahtui. Kyllästynyt tilanteeseen olen ollut jo pitkään ja eilen tartuin härkää sarvista sähköpostin muodossa. Sain täksi päiväksi aikaan tapaamisen jossa keskusteltiin siitä miten pääsisin takaisin laihdutuksen alkuun. Siitähän se lähtee, että meikäläinen alkaa vetään taas pussikeittolinjaa.. Useamman viikon.

Pitäkääs peukut pystyssä.

_____________

Jodå, vet ni, idag hände det. Jag hade träff med en kvinna. Jag har blivit såååå trött på mig då jag äter bara med all skit och vikten har gått uppåt.. Ni som bor i Sverige vet säkert vad jag menar då jag skriver bokstav C… Med det börjar bantnigkur jag ska börja imorgon. (Skrev inte samma på finska eftersom familjen behöver inte veta så exakt). Meningen är att det skulle bli flera veckor med sopppåsar.. Tolv, om allt går bra.. Men minst 7…

Håll tummar upp!