12 09 2010

Saanko kiukutella?

Kiitos! Hoidan sen sitten näin aluksi heti pois alta.
Mä oon NIIIN väsynyt näihin päänsärkyihin.
Mikään ei tunnu auttavan. Työterveyslääkäri on antanut reseptin vahvempiin särkylääkkeisiin ja niistäkään ei tunnu olevan apua. Kun päätä särkee niin, että jokainen askelkin meinaa viedä tajun on se aika lamaannuttavaa. Mutta elämäähän se vain on.

Elämä on kuitenkin aika mukavaa!
Käyn paljon salilla ja olen ottanut paljon valokuvia. Uusi vanha kamerani on niin ihana! Paras ostokseni ikinä!

Muuta varsin positiivista elämässäni on se että Tia oikeasti pärjää todella hienosti. Hän on paljon, niin todella paljon onnellisempi, kun saa asua yksikseen. tiesin että niin tulee käymään ja siksi en laittannutkaan vastaan kun hän kertoi muuttavansa, päinvastoin.
Hänen Aspergerin syndroomansa sisältää varsin vahvasti tarpeeen saada olla yksin.
Hän on onnellinen=minä olen onnellinen.

Positiivista on myös se, että maanantaina aloitan kolmen viikon päiväkuntoutuksen. Kolme viikkoa, jotka ovat niin mukavia, sen tiedän. Onhan niin lääkärit, kuntohoitajat, sairaanhoitajat kuin fysioterapeutti ja psykiatri minulle tuttuja jo monelta aikaisemmalta kuntoutusjaksolta. Aina sieltä on saanut apua ja neuvoja.

Ja syksy!!!
Syksy on saapunut. Ihana syksy. Syksyn värit, syksyn pimeys.. Ihanaa! Vaikka potan kynttilöitä ympäri vuoden, niin koskaan ne eivät ilahduta niin paljon, kuin syksyllä.
Tänään näyttää satavan hieman. Se tarkoittaa pitkää lenkkiä. Nautin kun saan kävellä tihkusateessa. Tänään menen lenkille eri suuntaan kun yleensä ja otan kameran mukaan. Tiedä vaikka näkisin metsässä peikkoja ja menninkäisiä..

Aleksi, mahtava nuori miehenalkuni. Hän on yllättänyt pitkäjännitteisyydellään. Hän on jaksanyt hioa, paklata ja maalata moponsa katteita tunteja.. Pitäähän mopon näyttää tyylikkäältä ja tuo tuleekin näyttämään. Laitan kuvan esille, kun hän sen tallista tuo esille jälleen.
Hänellä on nykyisin varsin työntäyteiset päivät. Aloitti yhdistelmäkoulun Kokkolan ammattikoulussa ja niin hän joka päivä lähtee kotoa aamu seitsemän bussilla tulee kotiin neljän viiden aikaan, syö ja painuu harjoituksiin.
Kyll hän on hienosti jaksanut ainakin nyt kun ensimmäisellä jaksolla on ammattikoulua.. Kun lukiopuolen jaksot alkavat taitaa lukuaineita kuitenkin olla enemmän.
Toivon hänelle  voimia jaksaa!

Ja sitten se, että pian on jälleen keskiviikko. Juuri nyt keskiviikko on viikon paras päivä. Keskiviikkona saa vetää nyrkkeilyhanskat käteen!!

Nyt painatan termoskannulle ja haen suuren mukillisen teetä, ennenkuin yritän miettiä, jos saisin tätä kännetyksi edes osittain ruotsiksi, ilman että ajatus katkeaa.

Voikaa hyvin lukijani ja käykää tsemppaamassa minua treeniblogissani!

___________

Får jag gnälla?

Tack!
Börjar med det omedelbart nedan så är det över fort.
Jag är SÅÅÅ trött på dessa huvudvärk.
Ingenting verkar hjälpa. En läkarn hat gett starkare mediciner mot smärta, men inte de tycks fungera. När mitt huvud värker så att varje steg tycks gör mig medvetslös blir der en deprimerande tid.
Men det är ju livet bara.

Livet är i alla falla ganska trevligt. Jag går till gymmet en hel del och jag tar massor av bilder. Ny gamla kameran är så underbart! Mitt bästa köp någonsin.

Annat som är rätt så postivt i mitt liv är Tia klarat faktiskt riktig bra. Hon är egentligen mycket lyckligare när det tillåts att leva ensam. Jag visste att det kommer att hända därför hade jag inget emot då on sa att hon vill flytta. Tvärtom. För hennes Aspergers syndroma inkluder en mycket stark behov att vara ensam.
Hon är lycklig=jag är lycklig.

En annan positiv sak är att på måndag börja tre veckor av dagliga rehabilitering. Tre veckor, vilka är sköna,det jag vet. Där finns läkare, konditionsskötare, sjuksköterskor, fysioterapeuten och en psykiater som jag är medveten om redan i många tidigare rehabilitering perioden. Alltid har skett hjälp och råd.

Och höst! Hösten har kommit. En härlig höst. Höstfärger, höstmörkret .. Underbart! Även har massor av ljus året runt, så de är aldrig så bra för så mycket som på hösten. Idag verkardet regna lite. Det innebär en lång promenad. Jag njuter när jag går i duggregn. Idag går jag en joggingrunda i en annan riktning, och oftast när jag tar en kamera med mig. Vet inte om träffar trollar där.. 🙂

Aleksi, min underbar som.  Han har överraskat mig med sitt ståndaktiheten. Han har fulländat orkat, spackla och måla marginaler av mopeden i timmar .. Den ska ju ser snygga ut och den kommer att gör det. . Jag lägger en bild när han tar upp i garaget igen. Han har ju ganska hårda dagar. Igång en kombination av en yrkesskola i Karleby, och så han lämnar hemmet varje dag  morgon klockan sju, kommer hem mellan fyra och fem och nästan direkt till simhallen.
Nu är första perioden i skolan, det innebär yrkesskola saker, men följande period kommer att vara gymnasium. Tror att det kommer att va lite ansträngande.
Önskar att han orkar!

Och det att det är snart onsdag igen! Just ny är onsdag veckans bästa dag. Då får man dra boxingshandskar i händer.

Har börjat en träningsblogg. Tyvärr är den bara på finska. Men kolla in gärna dit också.

Önskar er en riktig bra dag

Mainokset




Flunssa aika – Flunssa tid

7 09 2010

Mä en halua ottaa tätä vastaan!!

Monta päivää oon tapellu vastaan ja hiljaa hiipimillä se pyrkii kimppuun. Mulla ei ole aikaa eikä todellakaan halua sairastaa.

Puolukkamehua lämpimänä – puolukkamehua kylmänä… Sillä flunssan karkoitan!

_______

Jag vill inte ta emot den här!!

Flera dagar har jag kämpat emor men den håller på att smyga till sitt mål i alla fall. Jag har inte tid och speciellt ingen lust bli sjuk.

Lingonsaft både varmt och kallt… Den håller flunssan bort!





Sairasloma ja aina yksin – Sjukledigt och alltid ensam

4 09 2010

Olen tässä sairasloma kuukausieni aikana huomannut erään asian.. Minut on unohdettu. Minä pyrin pitämään ystäviini yhteyttä säännöllisesti, mutta halu tekstiviestien lähettämiseen vähenee silloin, kun niihin ei koskaan saa vastausta.

Minä viihdyn yksin. En välttämättä tarvitse ihmisiä ympärilleni onhan rakkaimmat ja tärkeimmät läsnä koko ajan. Mutta sellainen asia kuin esimerkiksi tässä loppuviikolla koin, että kuulin työkavereideni lähtevän yhdessä syömään huomenna koko firman voimin käsittääkseni ja ovat töistä soitelleet ihmisille, jotka ovat sairaslomalla ja äitiyslomalla kutsuakseen heitä mukaan. Minulle ei ole soitettu. Yksi työkavereistani kysyi jos olen tulossa ja säikähtäneeltä näytti minun vastatessani, että en voi tulla kun minua ei ole kutsuttu enkä ole koko asiasta kuullut aiemmin.

Jäi kovasti mietityttämään tuo asia. Huomasin, että töistä ihmiset joiden kanssa tulee puhuttua, vaihdettua viestejä Facebookissa on yhden käden sormin laskettavissa.. Itseasiassa heitä on kaksi, joista toinen on pikkuserkkuni ja ystäväni jo lapsuudesta asti. Ja sitten on Jonna 🙂 Hän aina minua muistaa. Kiva, että joku muistaa.

Olen täyttänyt yksinäisiä ja tyhjiä päiviäni liikunnalla. Hurraa -minä liikun!!! Sportisgym on kuin toinen kotini.. Ja sitten uusin juttu elämässäni.. Nyrkkeilykurssi! Teinistä asti olen siitä haaveillut ja nyt uskalsin haaveeni toteuttaa. Ja se on niin kivaa! Se on niin minun juttuni.

Kokoan liikkumisiani omaan blogiinsa. Se löytyy täältä. Tulkaa ihmeessä kuikuilemaan ja kommentoimaan. Ajattelin ensin pitää blogin ihan vain muutaman ihmisen tiedossa, mutta sitten käänsin ajatukseni siihen, että miksi en siitä kertoisi, kun kerran sitä tulee kuitenkin päivitettyä suunilleen päivittäin. Tänään jää päivittämättä, kun kello on jo puoli kaksi ja minua väsyttää (Jee!!) mutta huomenna kyllä kirjoitan sinne tämän päivän liikuntatuokion tuntemuksia, vaikka muuten minulla huomenna onkin ”vapaapäivä”.

__________________

Jag har märk en ska under den här tiden jag varit sjukskriven. Jag har blivit bortglömd. Jag försöker hålla kontakt med vänner, skickar sms osv. Men man vill inte fortsätta med den då man får aldrig nån svar.

Jag trivs ensam. Jag har ju de käraste och viktigaste brevid mig hela tiden. Men tex det när jag hörde att alla arbetskompisar ska fa ut och äta tillsammans imorgon, det har ringt till dom som är sjukskrivna eller på mammaledigt, men inte till mig. En frågade om jag kommer med och såg skrämd ut när jag svarade, att det ska jag inte eftersom jag har inte blivit bjuden.

Jag blev mycket funderande efter den där. Märkte att det är typ två som håller kontakt med mig av arbetskompisar och andra är min småkusin och andra är Jonna 🙂 Hon håller kontakt med mig och det tycker jag om. Jag trivs med henne. Kul att nån kommer ihåg mig.

Eftersom jag sitter mest ensam här hemma tänkte jag att jag måste hitta på nånting roligt att göra. Jag sportar.. Går i gymmet dagligen och massor med olika gruppjumpar. tex. Body Pump, Fitball, Ladytrim, Zumba, ACT, och nästa veckan ska jag börja med Body Combat. Sportisgym är som mitt andra hem. Och sen nyaste sak i mitt liv… Boxingkurs. Det hat jag drömt redan när jag var tonåring men först nu vågade jag börja med den. Och det är kul! Riktig min sak!

Jag har börjat med nya blogg. Där skriver jag om all sport jag håller på med. Viktigt att se hur man klarar det. Först tänkte jag att bloggen är hemligt, att bara några vet om det, men skit samma.. Länken till bloggen finns där uppe, men tyvärr är den bara på finska. Men kom in iaf. läs, kommentera och håll tummar upp, att jag orkar med allt 😉 Idag har jag inte skrivit dit, tänkte göra den ikväll, men klockan börjar va för mycket. Uppdaterar den imorgon -imorgon har jag vilodag av sporten.