Lintu lentää pesästään – Fågel flyger ur näste

10 08 2010

Tähän sitä on tultu.

Esikoiseni, elämäni valo, haluaa kokeilla siipiään ja on hommannnut oman asunnon.

Siitä on yli 20-vuotta, kun ensi kerran sain pitää häntä sylissäni ja yhtä pitkä aika on kulunut, että en olisi häntä jatkuvasti ajatellut.

Elämäni vahvin ihminen!
Koulukiusattu, onnettomuuteen joutunut, vammainen, ex-kihlattunsa pahoinpitelemä ja paljon muuta kaikkea ikävää hän on elämässään joutunut kokemaan. Kuitenkaan hän ei pelkää tai ole katkera mistään. Päinvastoin.
Hän on aina hymyilevä, rehellinen ja auttavainen. Toisten ihmisten hyvinvointi on hänelle hyvin tärkää.

Kaikesta huolimatta minun on annettava hänen mennä. Hänhän on alusta alkaen ollut vain lainassa minulla. Ellei hän haluaisi muuttaa omilleen olisin kovinkin huolissani.

Minusta jopa tuntuu mukavalta suunnitella hänen kanssaan yhdessä kaikkea mitä hän pieneen tulevaan kotiinsa tarvitsee ja niitä sitten hänen ilokseen ja yllätyksekseen pikkuhiljaa hankkia.
Huonekaluja ei tarvitse ostaa pienen pientä sohvapöytää lukuunottamatta, eikä kovin paljon muutakaan. Onneksi minussa on pientä hamsterin vikaa 🙂

Kuitenkin luulen, että hänen yöpyessään omassa kotonaan ensimmäisen yön, en minä nuku silmän räpäystäkään minun kotonani.

Voi rakas tyttäreni. Onnea uuden elämäsi alkuun. Olkoon kaikki suojelusenkelit mukanasi ❤

___________

Hit ha vi kommit.

Min första barn, ljuset av mitt liv, vill prova sina egna vingar och har skaffat ett lägenhet åt sig själv.

Det är över 20-år sedan jag fick henne första gång i mitt famn och lika långe att jag har inte varit en enda stund utan att tänka på henne.

Mitt livs starkaste person.
I skolan var hon moppad, varit med i olycka, handikappad, blev svårt misshandlat av ex-pojkvänn och massor med allt otrevligt har hon varit med i sitt liv. Dock allt det här är hon inte rädd eller bitter av nånting. Tvärtom.
Hon ler, är ärlig och hjälpsam. Andra människors välbefinnande är viktigt till henne.

Och jag måste låta henne gå. Jag har ju fått henne bara till lån redan från början. Om hon sku inte vilja flytta skulle jag bli jätte orolig.

Jag tycker att det är jätte kul att planera tillsammans med henne vad allt hon kommer att behöva i sitt lilla hem och sen småningom och som överraskning köpa till henne.
Möbler behöver vi inte skaffa, bara en liten soffabord och int mycket annat heller. Tack vare min liten ”hamsterfel”.

Men jag tror, då hon sover första natt i sin egen hemma kommer jag inte sova en liten stund i min hemma.

Oj kära dotter min. Ha all lycka i ditt nya liv. Alla skyddsänglar med dig ❤

Mainokset

Toiminnot

Tietoja

2 responses

10 08 2010
Yvonne

Vackert skrivet och så mycket känslor att jag sitter här med tårar i ögonen. Vi har dem till låns och det är vår skyldighet att låta dem gå, det är så sant! Hon kommer att klara sig mycket bra. Allt hon varit med om har gjort henne stark och säker. Och så har hon alltid dig! Kram

Pia svarar: Tack Yvonne ❤ Kram
Tack att du finns!!

11 08 2010
anu

Samoin täällä tuli tippa liinssiin. Voin vain kuvitella miltä tuntuu kun lapsi lähtee! Mutta samaan aikaan se on kummallekkin osapuolelle mukavaakin aikaa 🙂

Vastaus: Oikeassa olet Anu. Kyllä tässä omat mukvat jutut on kans 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: