Uskaltaiskihon ajatella? – Vågar man tänka?

28 03 2010

Joko varovaisesti uskaltaisi toivoa, että kevät vihdoinkin alkaisi näyttäytmään?

Minä uskallan!

Talvi on ollut pitkä ja pimeä. Lunta on enemmän kuin vuosiin ja niin.. Minähän pidän lumesta. Pidän siitä silloin kun se on puhdasta ja raikasta. Pidän siitä silloin kun makaan hangessa ja teen lumienkeleitä. Mutta rajansa kaikella. Minä en halua maata hangessa kuukausia, enkä halua nähdä kuinka ihana valkoinen lumi ennen sulamistaan muuttuu likaiseksi ja luotaantyöntäväksi. Minä haluan että lumi saa sulaa nopeasti mukavan raikkauden mukanaan tuovan vesisateen myötä.

Vielä ei näytä sade meitä ilahduttavan, mitä nyt vähän lupauksia antavasti, mutta kyllä se sieltä tulee.. Yhtä varmasti kuin jokainen vuosi.
Ja silloin nostavat lumikellot seinustalla kaulaansa.

Kevät -se on.

____________________

Vågar man tro på det att våren närmär sig.

Vinter har varit så lång och mörk i många olika sätt.
Och vi har haft snön, mer än i flera år. Jag tycker nog om snön, då den är vit och ren. Jag tycker om snön när jag ligger i den och gör snöänglar. Men allt har sin tid. Jag vill inte ligga i snön månader. Jag vill inte se snön då den blir smutsig och äcklig. Jag vill att den smältar bort på en gång med hjälp av en underbar regn.

Regnet glädjer inte oss riktig än. Men den har nog visat sig så mycket att man vågar tänk på att den kommer. Lika säkert som varje år.

Våren -den är