Vaikka päänsärky jatkuu on jotain mukavaakin tapahtunut. Fast huvudvärken är och finns har det hänt nåntig roligt också.

31 10 2009

Nyt on sitten ensi askeleet otettu koskien FinTandem -kieltenopiskelu systeemiä.  Viime talvena kuljin työväenopistossa opiskelemassa venäjää -huonolla menestyksellä ja kiinnostus kieleen kasvoi entisestään. Valitettavasti vain vuorotyötä tekevän ei ole täysin vaivaton osallistua johonkin täysin säännölliseen tekemiseen ja siitä syystä en lähtenyt tänä syksynä jatkamaan opetteluyritystäni. Tähän asiaan tuo parannusta FinTandem, jonka avulla on myös mahdollista tutustua uuteen kieleen. Tällä seudulla on yleistä että kieliparina on suomi  ja ruotsi, mutta minä sain kuin sainkin kaverikseni Таня:n siis Tanjan jonka äidinkieli on venäjä. tarkoituksena on että tapaisimme muutaman kerran  viikoss ja jokatoinen tapaamiskerta puhuisimme pelkästään suomea ja jokatoinen kerta venäjää. Mielenkiintoista!
Sääli vain, että mun venäjän taito ei todellakaan riitä minkäänlaiseen keskusteluun vielä vuosiin, pelkään… 

___

Idag tog jag första stegen i saken FinTandem. Det är ett sätt att lära ett nytt språk. Jag var ju i Arbis förra vinter för att försök lära rysska. Inte den lättaste språk i världen faktiskt. Iår kunde jag inte fortsätta i Arbis för arbetes skull, men hittade (eller de ringde från Arbis om jag skulle vara intresserad av den här) nu sätt att försök lära mig. I FinTandem träffar man en eller två timmar i veckan och pratar varannan gång i våran fall finska eller rysska. Kul!!
Fast stackars Таня  som trodde att jag kan prata ens lite rysska… Det är nog lång väg tills det…

Mainokset




Äänestä suosikkiasi -Rösta ditt favorit

27 10 2009




26 10 2009

Ihmettelin jälleen tänään töissä kuinka ihmiset jaksavat miettia asioita.. Tänään jälleen ihmetystä herätti kumikäsineet joita pidin kädessäni. Siinäpä ihmettelevät..

Pitkä hiljaisuus täällä johtuu siitä, että kädet eivät oikein ole olleet kirjoituskunnossa. Sanan tai viis voi kirjoittaa, mutta kaikki siitä eteenpäin on tuskallista. Mutta eiköhän tämä tästä jälleen..

Har varit länge tyst här. Det är därför att jag har haft hemsk värk i händerna.. Ett eller fem ord går det någ att skriva men allt över det har varit pinsamt. Men det kommer nog att ordna sig..





Mielessä runo – Dikt i tanken

15 10 2009

Seuraavan runokirjani voisin kuvitella olevan vaikka joku Hermann Hessen teos.

Följande diktbok mig kan tänkas vara en av Hermann Hesses böcker.

Hermann Hesse

 

 

 

 

Klage

Uns ist kein Sein vergönnt. Wir sind nur Strom,
Wir fließen willig allen Formen ein:
Dem Tag, der Nacht, der Höhle und dem Dom,
Wir gehn hindurch, uns treibt der Durst nach Sein.

So füllen Form um Form wir ohne Rast,
Und keine wird zur Heimat uns, zum Glück, zur Not,
Stets sind wir unterwegs, stets sind wir Gast,
Uns ruft nicht Feld noch Pflug, uns wächst kein Brot.

Wir wissen nicht, wie Gott es mit uns meint,
Er spielt mit uns, dem Ton in seiner Hand,
Der stumm und bildsam ist, nicht lacht noch weint,
Der wohl geknetet wird, doch nie gebrannt.

Einmal zu Stein erstarren! Einmal dauern!
Danach ist unsre Sehnsucht ewig rege,
Und bleibt doch ewig nur ein banges Schauern,
Und wird doch nie zur Rast auf unsrem Wege.

Januar 1934 





Per*ele…. F*n…

14 10 2009

Jos ihmisillä on pakonomainen tarve puuttua toisten elämään ja olla tietävinään toisen elämästä enemmän kuin itseasiassa tietääkään niin jo olisi kovasti peiliin katsomisen paikka. Mikä omassa elämässä on vialla? Pakkohan jotain on olla vialla, kuinka hän muuten jaksaisi keskittyä asioihin mistä ei tiedä nyt eikä tule koskaan tietämäänkään mitään.

Om en människa ha ett måste iakta sig i nån annans liv och försök veta mer av annans liv än den gör så tycker jag att då ha en människa tid att titta sig själv från speglet. Vad har en människa dåligt i sitt eget liv? Hur skulle man annars orka konsentrera sig i saken man vet inget och kommer aldrig att veta.





Itsetehtyä sushia :)

3 10 2009

IMG_0254

Päätin kokeilla sushin tekemistä. Käytin sushi riisiä, jonka paketin kyljestä mukavasti löytyikin keitto-ohje. Sen toki tiesinkin, että työläin vaihe näiden tekemisessä onkin juuri riisin keitto. Tai niin luulin…

 Työläin vaihe oli se kun kiersin pitkin kaupunkia etsimässä bambumattoa jonka avulla sushit rullaan. Pikkukaupungistamme ei sellaista näin ex tempore-ostajalle lauantaina löytynyt ei siis muuta kuin luovuutta peliin. Kaksinkertainen voipaperi folipaperi väliin pujotettuna korvasi minulla bambumaton.

 Ja takaisin asiaan..

Orjallisesti en koskaan osaa reseptejä noudattaa ja niinpä tässäkin tuli muutoksia matkan varrella. Riisietikan vaihdoin alkoholittomaan valkoviiniin ja koska etikkaa en siihen laittanut niin sokerin määrän vähensin puolella. Suolan jätin kokonaan pois, koska laitoin väliin katkarapuja poikani tilauksesta ja ne mielestäni ovat tarpeeksi suolaisia sellaisenaan. Aloitin norimakin täytön tekemällä riisipedin, sen päälle laitoin suht varovaisesti wasabi tahnaa, juustohöylällä ohueksi siivutettua avokadoa, ruohosipulia sekä katkarapuja. Itse rullaaminen sujui helpommin kuin osasin uskoa toivoakkaan.

Minä tykkäsin että niistä tuli herkullisia, vaikka wasabi jossain kohti ”potkaisikin” ja lujaa… Aleksi ei pitänyt lainkaan vaikka urhoollisesti yhden söikin.